Olen jo monta vuotta ollut kiinnostunut magic loop-tekniikasta ja jotenkin ollut todella arka olo opetella sitä. Ajattelin, että kun tulee sopiva kurssi kotikaupungissani niin menen sinne ja sellaisen tultua on kuitenkin iskenyt arkuus. Ajatus siitä, että nauravatko toiset sitten, kun joudun kysymään neuvoa, on ollut todella ahdistavaa. Huomaa, että jonkun verran nuo koulukiusaamiskokemukset seuraa taustalla kuitenkin vaikka asiat on käsitellyt. Poikamme synnyttyä järjesti lankamaailma turussa magic loop-kurssin ja siinä hormoonihuuruissani keksin sinne haluavani. No eihän se tietenkään onnistunut, kun koko idean sain samana aamuna kun kurssi oli! Se jäi itseäni vähän harmittamaan ja huomasin, että se harmitti erityisesti lapseni isää. Hän pääsi kuitenkin edelleen vapaammin liikkumaan vaikka meillä on lapsi ja häntä harmittaa, kun ei aina pysty samaa mahdollistamaan minulle. Nyt pojan kasvettua isommaksi alkoi tulla taas ajankohtaiseksi miettiä kursille osallistumista. Kroppani on jälleen alkanut kipuilemaan ja instagramissa sain vinkin kokeilla neuloa loopaten, josko siitä irtoisi apu kipuihin. Edelleen arkailin kahta sukkaa ja sain vakuuttelua, että voin neuloa myös yhden sukan kerrallaan. Asiaa maisteltuani muutaman päivän, osui facebookissa lankamaailman mainos magic loop-kurssista silmiini ja tällä kertaa sinne pääsin.
Kurssilla huomasin, että jännittäminen oli aika turhaa. Samalla viivalla siellä oli kaikki muutkin ja itse pääsin paljon helpommalla, kuin muut aloitettuani opettelun yhdellä sukalla. Tapa oli kiva, kunhan siihen pääsi sisään ja sukka syntyi paljon nopeammin kuin uskoinkaan.
|
Kuva lankamaailmasta. |
Sukasta tein lankamaailmassa varren ja sitten kotimatkalla kantapään ja jalkaterääkin. Nopeasti siis tuli valmista ja hyvin nopeasti iski inspiraatio kokeilla kahta sukkaa kerrallaan. Ja siitä se kipinä lähti. Nyt neulon vallan kaikki sukat sukkapuikoilla ja kiroan, kun sukassa tarvitseekin esim siirrellä silmukoita puikoilta toisille palmikkotyyliin, kuten tämän vuoden äitienpäiväsukissa. Ohjeet on suhteellisen helppoa muuttaa pyöröillä neulottavaksi, katsoo vain, että toisella puolella lukee ohjetta niin, että sukka alkaakin ohjeen nelospuikolta ja jatkuu ykköseen. Eli yhdellä puolella on 4&1 puikkojen silmukat ja toisella sitten 2&3.puikkojen. Suosittelen kaikille lämpimästi tätä tapaa kokeilemaan edes, nyt teen vallan jopa pipot ja villahousujen lahkeet yms loopaten. Ja tapa on oikeasti loppupeleissä nopeasti opittu eli neulomisvauhti nopeutuu reippaasti. Ja varsinkin jos kädet tai kroppa muuten neuloessa kipuillut niin kannattaa kokeilla looppaamista. Itsellä hartiatkaan eivät enää ole niin herkästi jumissa, kuin aiemmin, kun sukat syntyy pyöröillä.
|
Tässä erittäin surkea kuva ensimmäistä loopatuista sukista. Se voittajafiilis, kun huomasi, että hei mähän osaan.. |
|
Tässä lähtikin sitten syntymään hyväntekeväisyyteen sukat taas :) |
En ole "jaksanut" paneutua tuohon magic loopiin. Ei ole minun juttu. Mahtavan värinen tuo kaupunkilangan turkoosi!!
VastaaPoistaOnneksi tämä ei ole ainoa tapa neuloa vaan jokaiselle löytyy se itselle sopiva tapa toteuttaa itseään :) Ja eikös vaan, aivan ihana sävy <3
Poistatämän haluan kyllä opetella Täytyy etsiä jos löytyisi joku video jostain.
VastaaPoistaEnkun kielel ainakin löytyy youtubesta ohjevideoita :) Tsemppiä opetteluun, jos mäkin pystyin niin muutkin pystyy <3
PoistaIhanalta näyttää sukat ja nuo tulossa olevat on kyllä kauniin väriset! Minä en tuollaisesta magic loopista ollutkaan aiemmin kuullut, vaan olipa kiva että hartiatkaan ei sinulla niin pahasti jumahtanut! Taitava kyllä olet kun näitä upeita neulomuksia luot♥ Itseltä ei kyllä onnistuisi! Leppoisaa viikon jatkoa♥
VastaaPoistaItselläkin ollut mielessä, että pitäisi opetella!
VastaaPoistaOlen innolla seurannut sinun kutomista. Kuinka ihmeeessä olet näin nopea kutomaan.
VastaaPoistaSiitä on muutama vuosi,kun sanoin en ikinä ala kutomanaan sukkia. Koulussa kudoin sellaista valko-vihreä raitasta puseroa jotenkin siitä jäi kauhu päälle. Nyt,kun olen karanteenissa on aikaa minkä selkäsärky antaa myötä.
Viimevuonna eräs ystävä kertoi miten hänen äiti oli opettanut miten pitää lanka, että tulee tasainen jälki jippii siinä oli minun pelastus, minähän osaan��
Näitä traumoja on itsekullakin